1. Metafysiikasta

Metafysiikka on maailmankaikkeuden perimmäisen rakenteen ja todellisuuden tutkimista ja vaikuttaa kaikkien tieteenalojen taustalla. Vasta aivan perimmäinen totuus antaa lopullisen vastauksen kosmologisiin (maailmankaikkeuden synty ja rakenne) ja ontologisiin (oppi olemassaolosta) kysymyksiin. Metafysiikka pyrkii näkemään sinne, minne ei vielä nähdä, ja antamaan vastauksia kaikkein suurimpiin kysymyksiin, lopulta jopa siihen, onko universumilla Luoja. Klassinen metafysiikka jaetaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen, kosmologiaan, ontologiaan ja teologiaan.

Oma jäsentelyni on hieman erittelevämpi: "intensiivinen metafysiikka" on immanenttia ja keskittyy aiheeseen tiukan rajatusti, ja "ekstensiivinen metafysiikka" pyrkii mahdollisimman laajaan näkemykseen ja ottaa vakavasti huomioon myös transsendenssin:

Intensiivinen metafysiikka: kosmologia, ontologia

• Kosmologia esittelee näkemyksiä fyysisen maailmankaikkeuden rakenteesta, alkuperästä ja olemuksesta ja rakentuu nykyisin yleensä puhtaasti luonnontieteellisten käsitysten pohjalle (singulariteetti, big bang, mustat aukot, "madonreiät", takionit, imaginääriaika jne).
• Ontologia on teoreettista perusfilosofiaa, joka käsittelee olemassaolon yleistä problematiikkaa logiikan ja inhimillisen älyn ponnistuksin, ja se tutkii oman luonteensa mukaisesti myös itse metafysiikan edellytyksiä.

Ekstensiivinen metafysiikka: teologia, parapsykologia

• Teologia tutkii maailmaa kreationististen ja teleologisten (finalististen) prinsiippien pohjalta. Mahdollisen Luojan olemassaolo antaa helpoimman selityksen koko universumille, vaikka se toisaalta jättääkin Luojan itsensä selittämättömäksi mysteeriksi.
• Parapsykologia pyrkii saamaan selvyyden ihmisten kokemista "yliluonnollisista" (eli toistaiseksi tuntemattomista) ilmiöistä. Ihmismielen metafysiikka kuuluu osittain parapsykologian ja osittain teologian piiriin.

Yllä olevan jaottelun lisäksi olen lanseerannut uuden ekstensiivisen metafysiikan käsitteen: "Informaation metafysiikka" perehtyy maailmankaikkeudessa vaikuttaviin informatiivisiin vuorovaikutuksiin, kieliin ja koodituksiin, eikä sivuuta mitään mahdollista perimmäisen informaation lajia (dna, atomirakenne, psi, intuitio jne).

Metafyysiset ulottuvuudet ovat niin ilmeisiä, että niitä on välttämättä pidettävä osana laajinta mahdollista todellisuutta. Metafysiikan edellytykset ovat siis olemassa, mutta sen sisältöä lienee mahdoton kokonaan tavoittaa, tietyn rajan taakse ei ehkä koskaan voida nähdä. Perimmäistä totuutta ei ehkä koskaan saada selville, mutta ontologia oikeuttaa metafysiikan. Jumalaa ei ehkä voida tavoittaa, mutta teologia oikeuttaa uskonnon.

Suuri osa metafysiikan teorioista sisältää hypoteeseja, jotka luonnostaan on altistettava vilpittömälle kritiikille ja spekulaatioille. Kun kaikki tieto kaikesta on saavutettu, totuus absolutisoituu ja mystisyys poistuu. Siihen saakka kaiken rehellisen tutkimuksen on syytä osoittaa nöyrää ja avointa mieltä joka suuntaan.

Metafysiikka on intohimoni ja tärkein harrastukseni. Laitan muistiin kiteytettyjä ajatuksiani joistakin keskeisistä aihepiireistä lyhyen kirjoitussarjan muodossa tänne Vapaavuoroon.